Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaihto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaihto. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. maaliskuuta 2010

どうも、お久しぶりです。

Dômo, o-hisashiburi desu.
Hei, pitkästä aikaa.

Todellakin pitkästä aikaa! Reilu kuukausi on jo vierähtänyt edellisestä entrystä. Yritetäänpä muistella hieman mitä kaikkea on tullut tehtyä.

Meillä oli pieni talviloma helmi-maaliskuun taitteessa, mutta se ei ollut kyllä sinänsä kovinkaan rentouttava, sillä lähdin sunnuntaina 7.3. kohti Helsinkiä. Eräs toinen ystäväni tuli Vaasan suunnalta ja hyppäsi Seinäjoella samaan junaan ja puksuttelimme Tikkurilaan, jossa eräs kolmas ystävämme oli meitä vastassa ja jonka luona me myös yövyimme. Seuraavana aamuna täytyi herätä aikaisin, lyödä kamat kasaan, raahautua asemalle, puksutella Helsinkiin, heittää kamat rautatieaseman säilytystiloihin ja kiirehtiä kohti Japanin suurlähetystöä, jossa piti olla ennen kymmentä. Siellä oli siis japanin kielen koe jonka perusteella valittiin ihmisiä, joita suositeltiin Japaniin apurahan saajiksi. Japanin päässä sitten päätetään, kuka tai ketkä sen apurahan saavat. Vai saako kukaan. Se apuraha kattaa matkat, lukukausimaksut, sekä kuukausittaisen stipendin, jonka suuruutta en nyt tarkkaan muista ja sen apurahan kesto on vuosi.

Se koe oli vielä näin toisen vuoden opiskelijalle todella vaikea. Ensin oli pari 'kielioppitehtävää', jotka olivat lähinnä luokkaa valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea partikkeli tai sana. Sitten taisi olla ensimmäinen luetunymmärtäminen, josta nyt sai kuitenkin perusidean, vaikkei ihan sana sanalta ymmärtänytkään. Seuraavana taisi olla kanjitehtävä jossa joko oli merkitty kanji ja piti kirjoittaa lukutapa, tai sitten oli kirjoitettu sana hiraganalla ja piti kirjoittaa oikea kanji. Niitäkään ei jäänyt montaa tyhjäksi. Lopuksi taisi olla vielä kaksi luetunymmärtämistä, joihin hajosin totaalisesti. Liian vaikeat tekstit, liian paljon outoja kanjeja ja liian vähän aikaa. Olin suurinpiirtein ensimmäisessä luetunymmärtämisessä kun ilmoitettiin että tunti on mennyt, tunti aikaa. Siinä vaiheessa iski paniikki, hyppäsin kanjitehtävään, tein ne mitkä osasin, palasin taas ensimmäiseen luetunymmärtämiseen ja yritin edes jotain. Kaksi viimeistä luetunymmärtämistä meni ihan puhtaalla arvauksella koska en vain ehtinyt lukea niitä. Kokeen jälkeen menimme kavereideni kanssa kahville odottelemaan toisen heistä haastatteluaikaa, joka oli vähän kahden jälkeen. Lähdimme sitten toisen kaverini kanssa kiertelemään kirjakauppaan ja odottelemaan omaa haastatteluani. Neljältä oli sitten oma haastatteluni, joka meni vähän miten meni. Taisin olla vähän turhan hermostunut kun sekoilin kertaalleen sanoissani, vastailin ehkä vähän liiankin lyhyesti ja muutenkin tunnelma oli jotenkin hieman hämmentynyt. Ainakin minulla. Kun haastatteluni oli ohi, painelimme rautatieasemalle, ostimme junaliput, vähän lisää kahvia, sushia ja kun junamme saapui, hyppäsimme siihen ja puksuttelimme takaisin Vaasaan.

Seuraavana keskiviikkona sainkin jo sitten tiedon siitä etten tullut valituksi, odotetusti. Mutta ei se oikeastaan harmittanut, sillä tiesin jo etukäteen että se koe tulee olemaan todella vaikea, mutta sai tuosta ainakin hyvää kokemusta ensi vuotta varten.

Sen lisäksi pistin hakupapereita Vaasan yliopistoon englantia lukemaan. Odotukseni eivät kuitenkaan ole kovinkaan korkealla sen suhteen, sillä tiedän että sitä on todella vaikea päästä lukemaan, koska hakijoita on niin paljon ja sisään otetaan suhteessa vähän. Vaikka totta kai yritän parhaani! Ja olen enemmän kuin iloinen jos pääsen sisään!

Viime viikonloppu meni Tampereella Kuplimassa. Lähdimme viime perjantaina bussilla huristelemaan. Neljä tuntia meni nopeasti ja oli mukava päästä näkemään muutamia muita kavereita, joita ei ole tullut nähtyä taas aikoihin! ^^ Kupliissa kiersimme lähinnä myyntipöytiä ja haahuilimme muuten vain ympäri Tamperetta ja oli taas oikein laatua, kiitos ihmiset seurasta~ ♥

Maanantaina, kun palasimme Tampereelta takaisin Vaasaan joskus vähän neljän jälkeen, harpoin kämpille suihkuun, ryystin kahvia naamaan ja taas menoksi koululle kuudeksi ainejärjestömme ruoanlaittoiltaan~ Teimme lihapullia, onigirejä, 'keittoa' jossa oli mm. tofua, pinaattia ja shiitake-sieniä ja salaattia. Oli kyllä oikein hyvää~

maanantai 7. syyskuuta 2009

Lomakkeiden täyttöä ja vaihtoangstia

Olen tänä aamuna yrittänyt täyttää tätä JLPT-kokeen ilmoittautumislomaketta. Tämä on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Ensinnäkin, koska tämä lomake on englanniksi ja kansainvälinen, on tässä osoitekohta täysin eri muodossa mitä suomalainen osoite on, joten hieman hämmentää mihin kohtaan pitäisi laittaa mitäkin. Muuten tämä on ollut suhteellisen selkeä ja ihan hyvät lomakkeentäyttöohjeet tuli mukana.

Vielä pitäisi maksaa se koekohtainen maksu (joka siis kolmostason kokeessa on 40€) ja käydä jostakin valokuvausliikkeestä kysymässä voiko 3x3-kokoisia kuvia ottaa. Minulla kun ei ensinnäkään ole sen kokoisia kuvia, saatikka uusia tällaisiin tarkoituksiin otettuja kuvia. Sitten tämä olisi valmis lähetettäväksi ja osallistumiseni siihen kokeeseen on varmaa. Ja minähän menen sinne vaikka pää kainalossa! :D Koe siis järjestetään Helsingissä 6.12., itsenäisyyspäivänä. Tulee kivaa yrittää saada paikkaa junasta! o/ Täytyy muistaa ajoissa varata junalippu, jotta junasta saa istumapaikan.

EDIT 14:18:

Olemme tässä kavereideni kanssa angstanneet vaihtoon lähdön vaikeutta. Koska emme varsinaisesti opiskele missään suomalaisessa yliopistossa, eikä koulullamme ole yhteistyöyliopistoa Japanissa, vaihtoon lähteminen on hyvin hankalaa. Yksi vaihtoehto olisi tietysti ottaa itse yhteyttä japanilaiseen yliopistoon ja lähteä omalla kustannuksella, mutta se tulee ensinnäkin hyvin kalliiksi, ja toiseksi, läheskään kaikki yliopistot eivät edes hyväksy ns. freemovereita. Yksi vaihtoehto, jota itse nyt ainakin ensiksi kokeilen, on hakea ensi keväänä suurlähetystön kautta esim. japanin opetusministeriön apurahaa ja samalla vaihtopaikkaa, mutta sinne pääsee ehkä yksi ihminen/apuraha, joten sekin on hyvin epävarmaa. Ja kun niitä itselle "sopivia" apurahoja on ehkä se yksi, joten... Mutta, kuten sanottu, aina kannattaa yrittää! Ja täytyy yrittää ottaa selvää muistakin tahoista, jotka jakavat apurahoja ja yrittää mahdollisimman monesta paikasta!

頑張ります!
Ganbarimasu!