冬休み!

Fuyuyasumi!
Talviloma!

Joululoma alkoi viime perjantaina varsin *kröh* "loistokkaasti" menneen Japanska viitosen tentin jälkeen. :D No, nyt ei kuitenkaan huolehdita tenttituloksista, vaan keskitytään ihan täysillä joululomaan ja jouluvalmisteluihin~ Oma huoneeni alkaa näyttää jo vähän jouluisemmalta vaihdettuani verhot jouluisemmiksi~ Vielä kun löytäisi jostain jatkoroikan, jotta saisi valoa tuohon ikkunassani roikkuvaan punaiseen valopalloon, ja laitettua pari jouluista liinaa, niin tämä huone alkaisi olla valmis joulun tuloon~

Joululoman ensimmäiset päivät ovat tosiaan kuluneet siivotessa, ja tänään pipareita ja suklaakeksejä leipoessa~ Namsk~ :9 Ja kun muut ovat menneet nukkumaan, olen minä tapittanut ihan fiiliksissä kynttilän valossa Prince of Tennis-musikaaleja! Ai että sitä laadun ja enemmän tai vähemmän 'hyvän' laulutaidon määrää! :D Eilen tosin rupesin pitkästä aikaa pelaamaan The Legend of Zelda: Ocarina of Timea, kun sain taas GameCubeni kotiin~ Oi sitä nostalgiaa! *_*

Pahoittelen, mutta on pakko jakaa tähän loppuun niiden musikaalien kolme ehkä parasta kappaletta~ ...Ne, jotka jaan/soitatan aina kun tulee puhe näistä musikaaleista! :'D

...Tosin se täytyy sanoa, että jos osaatte japania, älkää välittäkö laulujen sanoituksista! Ne ovat varsin... henkeviä! :'D

Näin ensiksi Hyôtein joukkue ja kappale nimeltä Kôri no Emperor~



Seuraavana Rikkain joukkue, kappale Hijô no Tennis


Ja viimeisenä Kôri no sekai a la Atobe Keigo (jota siis esittää Katô Kazuki~ *_*)


Ohops. Mitenkäs tässä taas näin pääsi käymään? Ei minun mitään PoT-musikaalivideoita pitänyt postata! :D

Mutta joo, ensi kertaan!

映画の夜

Eiga no yoru
Leffayö

Onko taas vähän jäänyt blogin päivitys vähiin?

Koulu on jatkunut normaalisti, uusia kanjeja ja (varsin mielenkiintoista) sanastoa a la "virtsanäyte" ja "maksakirroosi" tulee koko ajan.

Mitähän sitä on tullut edes touhattua koulunpenkillä istumisen ja nörttäämisen lisäksi?

Ai niin!

Viime viikonloppuna (la-su yö) oli tosiaan ainejärjestömme leffayö! Aloitimme lauantaina viideltä iltapäivällä, ja takaisin kämpillä olin joskus kuuden aikaan sunnuntaiaamuna. Hyvin sitä parin kahvikupin voimalla jaksoi! :P

Listalla oli jälleen varsin laadukkaita leffoja!
..Sen kummempia synopsiksia en jaksa kirjoittaa, linkitän wikipedia- tai IMDb-artikkelit, ehkä niiden synopsikset kertovat paljon paremmin~ :P

Ensimmäisenä oli vuorossa THE Uchôten hotel. Se meni itseltä aavistuksen verran ohi, koska huomasin yhdessä vaiheessa simahtaneeni kun patjalla oli liian mukava makoilla ja katsoa elokuvia~ Mutta sen mitä itse siitä näin ja muistan, oli se varsin viihdyttävä elokuva. Ja tosi paljon ainakin minulle tuttuja näyttelijöitä~

Tässä traileri, olkaatten hyvät!



Seuraavana katsottiin Paprika. Tämä puolestaan oli minulle ehkä vähän liian skifi.. Jostain syystä. Oli se mielenkiintoinen, mutta tosiaan ehkä minulle hieman liian skifi. Traileristakin varmaan huomaa?



Ruokatauon jälkeen jatkettiin elokuvalla Poppoya. Se oli loppujen lopuksi aika surumielinen leffa, mutta pidin siitä kuitenkin, koska ei se kuitenkaan täyttä angstaamista ollut~

Poppoyasta löysin vain tällaisen kokoomapätkän



Seuraavana oli vuorossa Symbol, joka oli varsin.. Varsin.. Laadukas! :'D Vaihteeksi taas näitä leffoja, joita vaan jää tuijottamaan, koska koko leffa on niin absurdi ja outo, että haluaa nähdä selviääkö koko leffan aikana miten mikään juttu liittyy mihinkään! :'D



Symbolin jälkeen oli katsomislistalla Goemon. Se oli muuten ihan hieno, mutta toisinaan tietokoneanimaatio paistoi ehkä hiukkasen räikeästi läpi. Mutta tämän leffan aikana koettiin ehkä yksi parhaimmista hetkistä ikinä, kun yhdessä kohtaa katsoin itse elokuvaa vähän puolivaloilla, ja kaverini suurin piirtein tarraa käteeni ja kysyy "Sanooko tuon toisen naama sulle mitään?!" Sitten älyän katsoa hieman tarkemmin, tunnistan kyseisen näyttelijän, ja totean "EIKÄ!" ja lähelläni istuneen japanilaistytön "Satô Takeru! Satô Takeru!" vahvisti sen että tunnistin kyseisen hepun oikeaksi! Kun siis en ollut ennen noita elokuvia katsonut minkäänlaisia näyttelijälistoja, joten en tiennyt ollenkaan, että Takeru on tuossa (tosin vain yhdessä kohtauksessa, mutta anyway!). Ja sitten kun hän vain randomisti pomppaa esiin niin joo. Lähimaaston ihmiset ehkä mahdollisesti huomasivat, kuka on yksi lempinäyttelijöistäni.. No ihan sama! :D Ja no, pursusipa se tämäkin leffa paljon muitakin tuttuja naamoja.



Viimeisenä leffana oli Kung fu-kun. Se oli ihan puhdas läppäleffa. :'D Juonikuvaus ja traileri varmaan kertovat ihan tarpeeksi?



Ohops, siinähän nyt tuli trailereita.. :D Nooo, pistetään vielä kerta kiellon päälle, ja laitetaan lyhyt lyhyt mainos 16. päivä alkaneesta Q10-nimisestä draamasta! Katsoin itsekin ensimmäisen jakson, ja tykästyin! Vaikka juoni nyt kuulostaa vähintäänkin mielenkiintoiselta, vaikutti se silti todella kivalta draamalta! Pääosissa siis jo aiemmin mainitsemani Satô Takeru, sekä AKB48:n Maeda Atsuko



Ehkä tämä riittää tältä kertaa!
'Till next time!

9月

Kugatsu

Syyskuu

Mikä tarkoittaa sitä, että Vaasassa ollaan jälleen, ja ensimmäinen koulupäivä on takanapäin. Itse asiassa jo eilen. Oli mukavaa, vaikka heti mentiinkin asiaan, joten lauseiden kääntäminen oli hieman takeltelua, mutta kyllä siitä selvittiin! ^^ Ensi viikolla alkaisivat jälleen puhetunnit, joita odottelenkin jo innolla~

Ehkäpä tästä eteenpäin juttua syntyy taas hieman enemmän, kun kouluakin on, ja ainejärjestömme keksii jälleen kaikkea hauskaa tekemistä! :D Tänään olikin jo hieman puhetta perinteisistä sitseistä ja kävelyretkestä. Mitään sen tarkempaa ei vielä kuitenkaan päätetty, mutta lähiaikoina molemmat aiotaan kuulemma järjestää! :)

Tuntui jotenkin hassulta mennä kouluun kuudeksi illalla, kun on koko ikänsä tottunut siihen, että koulu alkaa aikaisin, ja sieltä päästään aikaisin! Mutta kyllä tämä rytmi sopii minulle oikein mainiosti. Ehtii päivän aikana kuitenkin rauhassa hoitamaan asioita, ja sitten illaksi kouluun. Ja no sekin on outoa, että varsinaisia kielen tuntejakaan ei ole kuin yhtenä päivänä viikosta. Puhetunnit taitavatkin tulla toiselle päivälle, että jälleen kuitenkin koulua on kahtena päivänä viikosta, kuten edellisinäkin vuosina.

Aloitan myös pitkästä aikaa uuden harrastuksen, kun pääsin kuin pääsinkin mukaan Vaasa-Opiston Zumba-tunneille! Saa oikeasti itseensä jotain liikettäkin~ No okei, Vaasassa 99,9% matkoista tulee tehtyä kävellen, että siitä saa onneksi hyötyliikuntaa, mutta on kyllä ihan kiva aloittaa jokin ihan oikea liikuntaharrastus! ^^ Ja kun pääsin kaverini kanssa samoille tunneille, niin sekin tekee siitä todella mukavaa~

Loppuun vielä pari kappaletta~

Viime aikojen ehdoton lempibändini WaT julkaisi heinäkuussa uuden singlen, Kimi ga boku ni Kiss o shita (君が僕にKissをした), ja nyt syyskuun kahdeksas päivä heiltä ilmestyy vielä toinen single, 24/7~Mô ichido~ (24/7~もう一度~)~~ Kahden vuoden tauon jälkeen kaksi singleä lähes peräkkäin, whohoo! :D

Tässä ensiksi mainittu:

24/7~Mô ichido~:nkin PV on myös jo julkaistu, joten tässä myös se:

失敗

Shippai
Epäonnistuminen

Mainitsin eräässä aiemmassa entryssäni, että hain Vaasan yliopistoon englantia lukemaan. Luottamukseni ei ollut mitenkään hirveän korkealla, mutta hain kuitenkin, koska ei sitä ainakaan pääse, jos ei edes yritä. Tänään oli tullut listat hyväksytyistä opiskelijoista, eikä minun nimeäni siellä ollut. En ollut yllättynyt, mutta kyllä se silti turhautti, ja turhauttaa edelleen. Etenkin kun tämä ei ole ensimmäinen kerta kun epäonnistun yliopiston pääsykokeissa.

Muutenkaan tentit nykyisessä koulussanikaan eivät todellakaan ole menneet loisteliaasti, joten sekin on hieman masentanut.

En nyt täällä kuitenkaan rupea angstaamaan sen enempää, ei se tätä tulosta muuta, vaan ei pelkästään yritetä, vaan nostetaan se pää pystöön, ja keksitään jotain muuta juttua. ^^ Keskitytään 110% tähän nykyiseen kouluuni~ :P

Jottei tämä ihan täysin angstientry olisi, täytyy sen verran sanoa, että muutin uuteen kämppään! Sain huoneen samasta soluasunnosta kahden muun kaverini kanssa, joten jeij! ^_^v Siitä olen oikein innoissani, enkä malta odottaa että pääsemme syksyllä kaikki saman katon alle~ :D Siitä tulee todennäköisesti hyvinkin eeppistä!

Lopuksi haluan laittaa tähän vielä erään kappaleen~ Mikäli olen näitä sanoituksia oikein ymmärtänyt, Tämä on sanoituksiltaan hyvin mielenkiintoinen, mutta toisaalta antaa myös tsemppiä, koska sanoituksissa mm. kehotetaan olemaan rohkea, ja vaikka pelottaisi, ei saa luovuttaa ja juosta karkuun! :P

En rupea kääntämään laulujen sanoja tällä rikkonaisella japanillani ja suomellani! ei luoja suomeni on kärsinyt ihan hirveästi, koska en saisi käännöksestä kuitenkaan niin hyvää... :[

Miura Haruma - Konjônashi (Sisuton)

Tämä kyseinen kappale on elokuvasta Negative Happy Chainsaw Edge. Se oli hieman eri kuuloinen itse elokuvassa, joten laitetaan nyt vielä se kohtaus siitä. Sisältää spoilereita! Tai ainakin yhden spoilerin.

Muuten se elokuva oli lievästi sanottuna outo, mutta kyllä sen oikein helposti katsoi ja lollasi Ichihara Hayatolle ♥ ja erikoisefekteille. :D Se on juurikin näitä lollauslaatuleffoja. Mitä nyt elokuvassa on moottorisahamurhaajaa vastaan taisteleva tyttö, ja täysin sisuton poika, joka ryhtyy "auttamaan" sitä tyttöä. Öö joo. :D Onhan siinä nyt tietysti "opetuksena" juurikin tuon laulunkin peräänkuuluttama ajatus siitä, ettei saisi luovuttaa ja juosta peläten karkuun, vaan mennä rohkeasti suoraan eteenpäin, vaikka pelottaisikin.

夏休みスタート!!

Natsuyasumi, sutaato!!

Kesäloma alkoi!!

Viimein alkoi se jo kovinkin kaivattu kesäloma, kun sain Japanin näyttämötaiteen kurssin lopputenttivastaukset kirjoitettua ja pistettyä eteenpäin! Siitä taas ei sitten puhuta kuinka pahasti feilasin vastausteni ja Japani nelosen tenttien kanssa, mutta se on sen ajan murhe! :-) Nyt voi olla taas hetken aikaa ihan rennosti rankan kouluvuoden jälkeen!

Syksyllä olisi edessä kolmas vuosi. Hui! Aika on mennyt ihan hurjan nopeasti! o.o; ... Eikä minulla ole tietoakaan siitä mistä haluaisin tehdä kandidaatin tutkielmani, ahaha.... ^^; Ja kun ennen sitä haluaisin kyllä mielelläni päästä sinne Japaniin vaihtoon, että olisi ollut siellä jonkin aikaa, että tietäisi vähän mistä puhuu ja argh! Tai ei edes puhuta sitten siitä, kuinka hukassa olen sen suhteen mitä teen japaninopintojeni kanssa tämän kolmannen vuoden jälkeen... Tai siis sen jälkeen kun on joskus valmistunut kandiksi jos valmistuu.

No, josko kokisin jonkinlaisen ihmevalaistuksen vaikka tässä kesän aikana! Joo joo as if! : | :D Aina voi toivoa!

Mutta ennen kolmatta vuotta täytyy nauttia tästä kesälomasta~! ^^

ブログを更新しなくてごめんなさい!

Burogu o kôshin shinakute gomennasai!

Anteeksi etten päivittele blogiani!

Olen näköjään hyvin, hyvin huono päivittelemään tänne yhtään mitään!

Mutta kun ei minulle ole tapahtunut mitään päivittämisen arvoista! :D

Ja no, ne ei-niin-päivittämisen-arvoiset asiat olenkin ramblettanut livejournaliini. :')

Koulu on jatkunut ihan normaalisti, huomenna olisi viimeinen päivä tälle keväälle! No yhdet puhetunnit olisi ensi viikolla, mutta ne nyt ovat yleensä olleet niin leppoisia ettei niitä hirveämmin tunneiksi voi laskea! :D Sen lisäksi ensi viikolla olisi tentti... En vain ole kovin luottavainen juuri tällä hetkellä! Mutta parhaani yritän! o9 Kanjeja ja lauseenjäsennysjuttuja täytyy kerrata ihan mielettömästi nyt nämä viimeiset päivät ennen tenttiä... Tai oikeammin ennen tenttejä.. Koska tänä vuonna systeemit ovat muuttuneet sen verran, että kielen tentti on jaettu kahdelle päivälle. Ensimmäisenä päivänä on kielioppi, kanjit ja sanasto yms. osio, toisena päivänä skrivfärdighet -osio. Sen lisäksi täytyisi tässä jossain vaiheessa väsätä myös loppuessee Japanin näyttämötaiteen kurssille... Esseeaiheet saamme kait huomenna.

Koska en taas keksi sen enempää kerrottavaa, laitan tähän lopuksi videon!

Katsoin tässä jokin aikaa sitten Rookies-draaman ja ihastuin sen lopputunnariin, GReeeeNin Kisekiin. Koska YouTubessa ei ollut kuin yksi video itse PV:stä, eikä sitä voinut embedata, laitan seuraavan fanivideon~ :P Rookies siis kertoo Futagotamagawan lukion baseball-kerhosta, jonka jäsenet ovat.. Gokusenien tavoin hieman yankee. Heille tulee uusi opettaja, Kawatô Kôichi (Satô Ryûta), joka.. muuttaa heidät. :D Kuulostaa taas ehkä Gokusenilta, mutta siinä on paljon muutakin! Tässä on baseballia, öö kuten tuosta videostakin näkyy, veri lentää -ihan mukavasti toisinaan-, mutta ei kuitenkaan häiritsevissä määrin, hienoja ystävyyssuhteita, itkua, ihan loistavia lollaushetkiä, sekä ennen kaikkea hienoja näyttelijöitä! Tosiaan Satô Ryûta, sekä oppilaina mm. Ichihara Hayato, Koide Keisuke, Shirota Yû, Nakao Akiyoshi, Takaoka Sôsuke, Kiritani Kenta, Satô Takeru, Igarashi Shunji, Kawamura Yôsuke sekä Onoue Hiroyuki.

Mutta, jospa nyt pääsisi ihan siihen videoon asti! :D

じゃあ、またね~

冬休みも終わってしまった!

Fuyuyasumi mo owatteshimatta!

Talvilomakin loppui!

EDIT myöhemmin:

*pienen pientä lisäilyä Samurai High School -kohtaan*

Ja paluu kouluun oli edessä. Itse asiassa jo viime perjantaina, mutta olen ollut vähän laiskalla päällä, enkä siis ole ehtinyt kirjoitella mitään.

Noh, onneksi koulupäivä ei ollut rankka, saimme uudet kirjat, tekstikirjamme 日本語中級J301 (Nihongo chûkyû J301) ja tulevan kanjikirjamme Intermediate Kanji Book vol. kakkosen. Kävimme ensimmäisen kappaleen kirjasta, mutta ei mitään sen ihmeellisempää. Pääsimme myös vähän tavallista aiemmin, joten se oli mukava juttu se.

Viikonloppu meni kavereiden kanssa draamatessa. :P Katsoimme ensin Akihabara@DEEPin loppuun, jonka jälkeen seuraavana iltana aloitimme Buzzer Beatia. Akihabara@DEEP on kyllä varmasti yksi randomeimmista näkemistäni sarjoista! :D Mutta se oli hauska ja siinä oli kivoja hahmoja! Buzzer Beat vaikutti myös oikein hyvältä, pitäisi sekin katsoa tässä lähiaikoina loppuun. Katsoin myös viimein Samurai High Schoolinkin loppuun, kun viimein löysin viimeiset jaksot. Ja pidin siitä -edelleen- aika lailla liikaa. Vaikka sitä sarjaa katsoessa saakin hakata päätään seinään ja välillä ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa ja se on ihan seko ja tyhmä, mutta silti se onnistuu olemaan ihan loistava. No tietysti riippuu keneen tämäntyyliset sarjat uppoavat, mutta ainakin minuun se upposi! (Tai sitten huumorintajuni vain on yksinkertaisesti niin huono!)

Noh, mitä voi ajatella sarjasta, joka kertoo Mochizuki Kotaro-nimisestä 17-vuotiaasta lukiolaispojasta, joka on hyvin happy-go-lucky, luokkansa pelle ja kunnon nössö, joka ei voi sietää tappeluita tai riitelemistä. Eräänä päivänä hän sattuu nukahtamaan tunnille, näkee samurai-unta, ja kun hän säpsähtää hereille, on jo matematiikan tunti ja hänen opettajansa määrää hänet kirjoittamaan historianesseen. Hän päätyy erääseen hieman hämmentävään kirjastoon, jossa hän saa käsiinsä kirjan, jossa kerrotaan Sengoku-kaudella eläneestä sillä hetkellä 17-vuotiaasta Mochizuki Kotaro-nimisestä samuraista. Sitä kirjaa lukiessaan Kotaro kokee yhtäkkiä, kuinka hänen sydämensä rupeaa hakkaamaan todella voimakkaasti ja tulee kaikenmaailman valoefektejä sun muuta kivaa. Noh, ei sillä hetkellä siitä sen enempää, mutta Kotaro joutuu myöhemmin hankaluuksiin ja putoaa siinä rytäkässä portaat alas. Toinnuttuaan hän ei aivan olekaan oma itsensä, vaan hänen ruumiinsa onkin vallannut *tadaa* Samurai!Kotaro! Ja sitten hän on tosi kovis ja cool ja hihattomassa paidassa ja vähän omalaatuinen ja puhuu sengoku-kauden japania mistä muut saavat aikamoisen hämmennyksen. Kotaro kuitenkin muuttuu taas takaisin omaksi itsekseen, mutta myöhemminkin, jos hänelle käy jollain tapaa pahasti tms, samurai!Kotaro ottaa vallan. :D Että sellainen sarja. Näin lyhykäisyydessään. Pääosissa nähdään Miura Haruma Kotarona ja Anne Kotaron lapsuudenystävänä Nagasawa Aina. Shirota Yu puolestaan esittää nössöä, änkyttävää, mutta aivan älyttömän söpöä ja suloista Nakamura Tsuyoshia. :D Täytyy kyllä sanoa, kaikki näyttelijät ovat rooleissaan loistavia! Etenkin Miuralta tämä rooli on yksi parhaimpia, ellei tähän asti paraskin! Annekin on oikein hieno Nagasawan roolissa~ Samoin pidin hirveästi nuorten opettajasta, Miki Sayakasta jota esittää Ichikawa Mikako. Ja kuten eräs kaverini totesi, tämä sarja on siinäkin mielessä kiva, etteivät henkilöt ole kuvankauniita ja täydellisesti laitettuja, vaan suhteellisen tavallisen näköisiä, eikä esimerkiksi hiuksiin ole käytetty montaa tuhatta kerrosta lakkaa, vaan ne on suhteellisen luonnollisen näköiset, hieman pörrössä eikä mitään älyttömän hienoja kampauksia.

Ottakaa tästä nyt vielä sarjan opening-video, jossa näkyy hyvin kontrasti näiden kahden Kotaron välillä! :D

Vaikutan taas hirveältä draamanörtiltä, mutta kun katsoo niitä tekstittämättömänä, saa siitä oikein hyvää kuullunymmärtämisharjoitusta! :-) Kielten opiskelijana yksi parhaimpia tunteita on se, kun huomaat ymmärtäväsi koko ajan enemmän ja enemmän. ^_^

明けましておめでとうございます!

Akemashite omedetô gozaimasu!

Hyvää uutta vuotta!

Niin taas yksi vuosi loppui ja uusi alkoi.

Aloitetaan nyt kuitenkin loman alusta. Meillä oli siis lopputentti 17. päivä, jonka jälkeen kiersin kämppäni kautta asemalle ja kotiin. Täällä olen lusinut siitä asti. Joulunaika oli muuten taas mukavaa aikaa, mutta se meni koko meidän sakilta enemmän tai vähemmän sairastaessa, mikä ei ollut mikään kiva juttu. Lahjaksi sain kaikkea kivaa ja tarpeellista.

Vuodenvaihdetta tuli vietettyä kaveriporukalla Munchkinia (Jonka voitin!!!), Dominionia/Valtakuntaa, Naruto Ultimate Ninja nelosta (Pelattiin siis sitä tappelumodea, ei seikkailu) ja Soul Calibur olikohan se kolmosta pelatessa. Oli oikein mukavaa! ^^ Oikea käsi vain meinasi välillä sanoa poks kun sai hakata ihan tosissaan, etenkin Narutossa. (Ja kaikesta siitä hakkaamisesta huolimatta hävisin lähes 100-0.. Sen siitä saa kun on ollut pienestä asti Nintendo-ihmisiä ja pleikkarin nappulat menee kaikki ihan sekasin enkä ikinä paina oikeaa nappulaa oikeaan aikaan.. Ja kun tuossa Naruto-pelissä pitää tehdä comboja näpyttelemällä kaikenmaailman ihme jutsuja, mitä en ikinä ehtinyt tehdä.. Soul Caliburissa pärjäsin jo paremmin kun siinä ei tarvinut näpytellä niitä comboja...) o.O Noita pelejä pelatessa vain tuli ikävä Super Smash Bros. Meléetäni koska en ole pelannut sitä pitkiin pitkiin aikoihin! ;n;

Noiden lisäksi olen ehtinyt katsomaan draamaakin. Katsoin Ohitorisaman loppuun, The Quiz Show'n kakkoskauden kokonaan ja Love Shufflenkin uudestaan. (Nyt tunnen itseni ihan draamanörtiksi, mutta en minä nyt ole koko aikaa vain istunut draamoja tapittamassa!) Suosittelen jokaista niistä!

Nyt pitäisi ottaa koulukirjoja vähän käteen ja ryhtyä kertaamaan kanjeja ja etenkin radikaaleja, koska ne ovat jääneet vähimmälle huomiolle. Eipähän kevätlukukauden aloitus olisi niin karseaa kun on joululomalla ehtinyt unohtaa kaiken. ^^;

Tenttiangstia

Huomenna olisi kielen lopputentti. En sinänsä ole paniikissa, olen vain tympääntynyt (tai sitten tämä on eräs paniikin muoto). Noh, en tässä lähde angstaamaan sen enempää, vaan voisi ehkä vähän jo bilettää sitä että huomenna alkaisi sitten viimein se ansaittu joululoma! Saa taas syödä kaikkea hyvää, löhötä, katsoa draamaa ja ladata akkuja kevätkautta varten~ \o/ Ja no tietysti myös opiskellakin, ettei ihan kaikki katoa päästä joululoman aikana!

明日の試験、頑張る! Ashita no shiken, ganbaru! Teen parhaani huomisessa tentissä! o9

"シャララ ラララ 歌を唄おう~"

"Shalala lalala uta o utaô~"

"Shalala lalala laulan laulun~"

Kielitentti olisi ensi viikon torstaina. Mikä tarkoittaa siis hirveää stressiä ja kanjien raapustelua joka paperin kulmaan jne jne. Kaiken tämän stressin keskellä musiikki on kyllä yksi parhaita mielen tuulettajia, ainakin minulle! Ja etenkin seuraava kappale saa jokaisella kuuntelukerralla hymyn yhtä leveäksi~ : P Olkaa hyvät, Kato Shigeaki - Shalala Tambourine (加藤成亮 - シャララタンバリン)

おはようございます!

Ohayô gozaimasu!

Hyvää huomenta!

Taas on kulunut vähän liian pitkä aika edellisestä merkinnästä. Viikon verran olen lusinut kotonani kun on ollut vapaata. En kuitenkaan ihan opiskelematta ole ollut; kanjeja on tullut kerrattua jonkin verran ja jonkinlainen raakaversio käännöstehtävästä on jo valmiina, se pitäisi viimeistellä ja lähettää tänään opettajalle. Niin ja tietysti ihan kielioppitehtävätkin olen saanut tehtyä!

Sen lisäksi olen taas katsonut draamaa~ : P Olen seuraillut nyt vielä japaninkin televisiossa pyöriviä Ohitorisamaa ja Samurai High Schoolia. Molemmat ovat kyllä hyvinkin laadukasta kamaa! :') Niin ja katsoin eilen ensimmäisen jakson Bambinoa. Niin ja muutaman jakson Mei-chan no Shitsujia. Se pitäisi nyt tässä katsoa loppuun, kun katsomatta olisi enää nelisen jaksoa. Jospa sitä vaikka tänä iltana saisi aikaiseksi~ :P

O_O

*shiver*

Tajusin juuri, että enää alle kuukausi JLPT-kokeeseen! *shivershiver* Vaikka kaikki sanovat että kolmostaso on helppo ja ihan lasten leikkiä, olen juuri sellainen, joka saattaa liian helposti tuudittautua siihen että no joo muut sanovat että se on helppo, joten ei siihen hirveästi edes tarvitse lukea! Ja sitten kokeessa huomaan etten osaakaan mitään ja epäonnistun täydellisesti. Tai sitten panikoin itse kokeessa pääni ihan tyhjäksi. Ja kuunteluissa saatan takertua juurikin siihen yhteen sanaan, jota en ymmärrä, ja koko kuuntelu menee sitten ihan ohi. *Angstangst*

No niin, nyt hiljaa!

Jospa sitä ryhtyisi katsomaan Ohitorisaman nelosjaksoa~

日本史の試験

Nihonshi no shiken
Japanin historian koe

Varmaan mikään koe ei ole jännittänyt yhtä paljon! En tiedä jännitinkö edes ylioppilaskirjoituksia tällä tavalla! Koska minusta tuntuu etten tällä kertaa osaa oikeasti Yhtään Mitään. Ehkä jotain pieniä yksityiskohtia sieltä täältä, mutta ei mitään isompia kokonaisuuksia. Toivon ihmettä että itse koevastauksia kirjoittaessani saisin jonkin "ahaa-elämyksen" ja muistaisin jotain. Mutta nyt vain tuntuu etten muista yhtään mitään eri shôguneista, bakufuista, aikakausista, kulttuurihistoriasta, saatikka yksittäisistä henkilöistä!

Noh. Toisaalta ei jaksaisi ottaa sen suurempia paineita, käyn huomenna feilaamassa tämän ja käyn sitten uusimassa.

Kaikkein vaikein on oikeasti eri ihmisten nimien muistaminen, kun Ashikagoja ja Tokugawoja ja Minamotoja on niin hirveä määrä, niin yritä muistaa oliko se nyt Minamoto no Yoritomo, Yoshitomo vai Yoshitsune. Vai kenties Ashikaga Yoshimitsu vai Yoshimasa vai.. Miksi nuo kaikki ovat jotain Yosheja?

Eläydynköhän teksteihimme vähän liikaakin?

Torstaina sai taas todeta osaavansa ajoitukset. Kävimme koulussa läpi tekstikirjastamme kappaletta, joka käsitteli lääkärissä käyntiä. Tarvitseeko sanoa enempää? Noh, kerronpa nyt kuitenkin. Kävimme kyseistä kappaletta läpi, ja kun tuli kahvitauon vuoro, laskeutuessani koulumme ulkoportaita alas, jalkani tuli maahan (luojan kiitos pääsin ne portaat kuitenkin alas!) jotenkin hieman huonossa asennossa, oikea nilkkani pyörähti ihan kivasti ja taisin ottaa kauniita steppausaskelia. Ensin ajattelin, ettei siinä mitään ihmeellistä sattunut, minulle kun sattuu tällaisia ihmeellisiä nilkkojen lipsahduksia jatkuvasti, eikä niissä ole sattunut mitään. Päivän mittaan pienoinen jomotus jalkaterässä ei kuitenkaan lakannut, minkä vuoksi käveleminen sattui jonkin verran, mutta olin silti urheasti koulussa loppupäivän. Laapustin takaisin kämpille, jossa sain todeta jalkapöytäni olevan turvoksissa ja alkavan mennä ulkosyrjästä mustelmalle. Siinä vaiheessa totesin että ehkä jalkani saikin hieman isomman tällin ja ei muuta kuin Terveyskeskukseen. Siellä jalkaani katsonut hoitajalääkärimikälievirallisestiolikaan totesi, ettei siinä murtumaa ole, vaan nivelside sai tällin ja on siksi turvoksissa ja menee mustelmalle. Hän antoi sellaisen kertakäyttöisen jääpussin mukaani ja passitti kotiin. Odotin kauhulla seuraavaa päivää että kuinka kipeä jalkani saattaa olla kun en loppujen lopuksi hirveästi jaksanut paikoillani olla, eikä allekirjoittanut omista kämpillään sellaista peruslääkettä kuin Burana tai muu vastaava särkylääke.

Noh, onneksi jalkani ei vihoitellut pahemmin seuraavanakaan päivänä, kävely vain sattui edelleen hieman, selvisin koulupäivän hienosti ja lähdin pian koulun loputtua asemalle ja hyppäsin junaan ja vanhempieni luokse. Se tosin oli suunnitelmissa jo aiemmin, en siis nimenomaan tämän takia raahautunut vanhempieni riesaksi! x) Painavasta vetolaukusta huolimatta vaihto Seinäjoella onnistui myös hienosti (kiitos hissien! :P). Kotoa löytyi sekä Orudista että Trombosolia, joita laitoin heti eilisiltana, minkä ansiosta turvotus on jo laskenut huomattavasti, eikä jalka ole enää kipeä, paitsi silloin jos varpaita taittaa ylöspäin (hassua). Mustelma tosin on ihan mojovan näköinen vieläkin. Joten ei siinä onneksi sen pahemmin käynyt, mutta koko juttu vain oli jotenkin niin surkuhupaisa. Ainakin eläydyin teksteihimme! Ai miten niin liikaa? Hys ny! :')

Täytyy vielä kiittää kavereitani, joista toinen lähti seurakseni terveyskeskukseen ja neuvoi Vaasan paikallisliikenteen kanssa, sitä kun en ollut kertaakaan aiemmin käyttänyt, vaikka olen jo reilun vuoden siellä asustellut, ja toinen puolestaan tuli yöksi (sekin oli kyllä suunniteltu jo aiemmin, mutta kuitenkin!) ja molemmat vielä tulivat saattamaan minua asemalle seuraavana päivänä~ Ottakaa sydämet~ ♥ ♥ :3

Mutta joo, se siitä. Saimme tosiaan jo takaisin ne aiemmin mainitsemani käännöstehtävät. Omalta osaltani olen tyytyväinen, sillä tekstistäni oli varsinaisesti yliviivattu ja korjattu kolme kohtaa ja neljä muuta kohtaa oli suluissa, käsittääkseni tarkoittaen sitä, että kyseiset kohdat eivät olleet varsinaisesti väärin, mutta ne olisi voinut jättää poiskin. Varsinaisia pisteitä tai arvosanoja emme niistä saaneet.

Käännöstöitä

Viime viikolla meille annettiin ensimmäinen käännöstehtävä. Se ei ole pitkä, mutta siinä on hirveästi meille hieman outoja sanoja, joten on vähän hankala yrittää päättää miten ne kääntäisi. Mutta vaikka ensin kauhistelin tätä tehtävää, on tämä osoittautunut kivaksi tehtäväksi, koska pidän muutenkin kääntämisestä ja haluaisin mahdollisesti tulevaisuudessa työskennellä käännöstöiden parissa. Aikapa tuon näyttää missä lopulta työskentelen.

Päätimme kuin päätimmekin kavereideni kanssa mennä siihen edellisessä entryssäni mainitsemaani Animen yö -tapahtumaan. Ja koska cosplay-asussa sinne liput ovat 10€, ja kun jo aiemmin vaatekaappia kaiveltuani löysin täydelliset vaatteet Nodame-cossia varten, ja kun Vaasan eräästä lelukaupasta löytyi täydellinen Nodame-peruukki suht halvalla, on cosplay-ongelmani ratkaistu. Ja kun käsityöt taitava kaverini lupautui tekemään minulle Nodame-laukun, niin asu on valmis~ Vähän kyllä mietin miten tarkenen lokakuussa polvipituisessa mekossa, mutta paksut sukkahousut varmasti sopivat Nodame-tyyliin, joten ehkä ne lämmittävät.. Ainakin vähän! :D Ja pitkien saappaiden alle saa villasukat niin ehkä jalatkaan eivät palellu! :P

お久しぶりです！

ohisashiburi desu!

Pitkästä aikaa!

En ole ehtinyt viikkoon kirjoitella, koska pyörähdin kotona viime viikonlopun ja takaisin palattua on ollut yhtä draamaa. :') Takaisin tullessa hyppäsin samaan junaan ystäväni kanssa ja hän päätti majoittautua kämpilleni aluksi yhdeksi yöksi. Matkalla kämpilleni näimme toisen ystävämme ja poimimme hänet siitä ex-tempore myös mukaan draamaamaan kämpilleni. :') Katsoimme hyvin laadukasta sarjaa, Kirakira kenshûi, joka siis kertoo lääkäriharjoittelija Oda Usakosta (Konishi Manami), joka menee erääseen sairaalaan työharjoitteluun. Hän kiertää muutamalla osastolla, ollen niillä muutaman kuukauden per osasto. Sarja perustuu oikeaan, suosittuun nettiblogiin. Muita näyttelijöitä ovat muiden muassa Wentz Eiji, Namase Katsuhisa, Papaya Suzuki ja Ryo. Hyvin laatudraamaa, juurikin sitä "aivot narikkaan"-laatudraamaa! :') Seuraavana päivänä tämä samassa junassa ollut ystäväni jäi vielä toiseksikin yöksi ja jatkoimme vielä pari jaksoa Kirakira Kenshûia.

Noh, se siitä.

Viime viikolla meillä alkoi kurssi Japans historia före 1868. Aloitimme ihan varhaishistoriasta edeten Mesoliittiselta kaudelta Varhaisimpaan, Varhaiseen, Keskiseen, Myöhäiseen ja Myöhäisimpään Jômon-kauteen, Yayoi-kauteen, sekä lopuksi Kofun/Yamato-kauteen. Kävimme läpi tuon ajan asumuksia, keramiikkalöydöksiä, hautaustapoja, arvioita väkiluvun kasvusta ja miten ne ovat minäkin aikana muuttuneet ja mistä eri aikakaudet ovat saaneet nimensä. Ensimmäisen oppitunnin perusteella erittäin mielenkiintoinen kurssi tulossa. Käteni rupesi jo hieman valittamaan siitä vauhdista, jolla tein muistiinpanojani! :P Kurssi jatkuu jälleen huomenna.

Niin joo, mainitsin edellisessä merkinnässäni sen Smile-kappaleen. Ajattelin linkittää sen nyt tähän entryyn~ Ja samalla kokeilla miten tässä videoiden lisäys toimii! :P

会話の授業

Kaiwa no jugyô

Keskustelutunnit

Kuten otsikkokin sanoo, meillä alkoi tänään keskustelutunnit~ Oli oikein mukavaa, kun emme aloittaneet heti täysillä, vaan pienellä "pelillä", koska opettajammekin arveli, että kaikilla ei ole kesän aikana tullut tai ollut mahdollista harjoittaa japanin puhumista ja kuullunymmärtämistä. Saimme kuitenkin heti tehtäväksi kirjoittaa 20 lauseen pituinen kirjoitelma aiheesta 夏休みの思い出, Natsuyasumi no omoide, Muistoja kesälomasta.

Niin ja saimme myös viimein oppikirjamme joten pääsimme kieliopinnoissammekin kunnolla vauhtiin! o/ Kaiken kaikkiaan saimme kuusi kirjaa: Shin nihongo no chûkyû, jota käytämme kieliopinnoissa, samaa sarjaa kielioppikirja. Ryûgakusei no tame no nihonshi, Japanin historiaa japaniksi ulkomaalaisille, samaa sarjaa sanaston selityskirjanen, sekin kokonaan japaniksi (okei, joitain englanninkielisiä sanoja on toki eksynyt joukkoon, mutta kuitenkin! :P). Basic Kanji Book vol. 2 ja Intermediate Kanji Book vol. 1. Hieman enemmän kuin ensimmäisenä vuonna, jolloin käytimme tähän aikaan tasan Genki I: An Integrated Course in Elementary Japanese -tekstikirjaa ja työkirjaa. Keväällä meillä oli Genki II työkirjoineen ja Basic Kanji Book vol. 1. Muutamia kertoja kävimme läpi myös kirjaa Den Japanska Skriften: teori och praktik.

Niin joo, ja Japanin vaaleista vielä! Demokraatit olivat päässeet sopuun hallitusyhteistyöstä kahden pienemmän puolueen, sosiaalidemokraattien ja konservatiivisen kansanpuolueen kanssa.

Näin nyt vasta nämä numerot, että demokraatit saavuttivat 308 edustajaa 480-paikkaiseen parlamentin alahuoneeseen. Toisin sanoen murskavoitto!

Niin joo, tuo teksti, みんなが笑えばきっといつかもっと地球も笑顔になるのさ！ Minna ga waraeba kitto itsuka motto chikyû mo egao ni naru no sa! on poimittu Koike Teppein kappaleesta Smile. (Teh ah-so-great so-called-translation into enklish by meh.)

週末

Shûmatsu

Viikonloppu

Perjantaina oli koulua, saimme taas paljon paljon uusia, entistä vaikeamman näköisiä kanjeja opeteltavaksi, esimerkkinä vaikkapa tämä kivan näköinen kanji 薄, joka tarkoittaa ohutta, heikkoa, tai väriltään vaaleaa, esimerkiksi sanoissa 薄い, usui; ohut, vaalea. Sen lisäksi meille tuli joitakin kanjeja, joita käytetään maanlyhenteinä. 仏, butsu tai hotoke, joka tarkoittaa Buddhaa, tai vastaavasti Ranskaa, 独, hito(ri); yksin, Saksa, 印, shirushi; ele, merkki, osoitus, Intia, 欧, ou, Eurooppa. Näiden lisäksi meille vielä opetettiin Suomea tarkoittava 芬, fun; tuoksu tai parfyymi. :D Kanjit ovat kivoja~ Ja kun aiemmin Suomi on kirjoitettu kanjeilla 芬蘭, tuo ensimmäinen kanji tarkoittaa siis sitä tuoksua ja tuo toinen taas orkideaa (ja näköjään myös sanakirjani mukaan Hollantia), joten siitähän tulee 'orkidean tuoksu'. Kaunista~ ^_^

Eilen tuli taas myös harrastettua japanilaista draamaa parin ystäväni kanssa. Ensin katsoimme elokuvan Helen - Pienen ketun tarina (Kogitsune Heren), joka kertoi siis pienestä pojasta, Taichista, joka löytää hylätyn ketunpennun, josta Taichi myös alkaa pitää huolta. Myöhemmin selviää, että kettu on sokea, kuuro, eikä sillä ole hajuaistia. Erittäin suloinen elokuva, vaikkakin vähän surullinenkin. Mutta se kettu oli hurjan söpö! Sen jälkeen katsoimme jotain hieman piristävämpää - muutaman jakson draamasarjaa Kimi wa petto, jota en ole aiemmin jostain syystä ehtinyt katsomaan. Pääosissa siinä ovat Koyuki ja Arashin Matsumoto Jun. Ai että se sarja on hieno! :D Se on juurikin sitä luokkaa olevaa laatua. Tuon jälkeen Matsumoto Junia vain ei voi ottaa tosissaan! Onneksi katsoin Hana yori dangot ennen tätä! :D

Olen myös rentoutunut ihan oikean kirjallisuuden parissa! Tämä ei kyllä liity Japaniin mitenkään, mutta kävimme kaverini kanssa kirjastossa, ja sieltä löytyi yhtä lempikirjasarjaani, Redwallin taruja englanniksi! Ja vieläpä niitä uudempia osia, joita ei ole edes suomennettu, suomentamisen lopettamisen vuoksi! Olen metsästänyt niitä jo ties kuinka kauan, ja vihdoin niitä löytyi täältä kirjastosta! Kotipaikkakuntani kirjasto on niin pieni, että sieltä on turha noita englanniksi etsiä. Jälleen yksi hyvä puoli isommissa kaupungeissa asumisessa! ^_^

勉強

Benkyô

Opiskelua

Kolmas koulupäivä takana, eikä kirjoja vieläkään. Toivotaan nyt että edes ensi viikolla! Monisteniput alkavat hieman tympiä. Väsyttääkin. Saatiin taas uusia kivoja, lähinnä lämpötiloihin liittyviä, kanjeja opeteltavaksi - nyt vain täytyisi keksiä joku muu opiskelupaikka kuin oma kämppäni, koska täällä on tällainen lievä häiriötekijä, jota myös läppäriksi kutsutaan. :D Kirjasto voisi olla hyvä vaihtoehto. Siellä olisi hiljaistakin. Sitä en panisi välttämättä pahakseni, vaikka yleensä tykkään pienestä hälinästä tai musiikista taustalla. Vaikka toisaalta, se on kyllä aika kaukana kämpiltäni, mutta ei se mitään! Siellä voisi oikeasti saada sellaisen opiskelumoden päälle, kun on jossain muualla kuin kämpillä. Eikähän tulisi vietettyä vapaapäiviä koko päivää kämpillä notkuen, vaan siellä voisi ehkä saadakin jotain aikaan. Ja kun niitä on pakko alkaa opiskella heti, koska muuten jää ihan liikaa jälkeen.

Puhetunnit alkavat näillä näkymin ensi viikon torstaina! Odotan niitä innolla, vaikka kesän jäljiltä oma puhe saattaakin olla hieman ruostunut, kun ei ole koko kesänä päässyt oikeasti puhumaan japania. Kesä kun tuli vietettyä lähinnä *krhm* kuullunymmärtämistä harjoittaessa. :')

日本

Nihon

Japani

Yritin muokata tämän blogini layoutia, ja kyllähän tästä ihan kiva tuli, aika karkki, mutta kuitenkin~ :P Ainoa mikä häiritsee, on se että nuo laatikoiden nurkat jäivät harmaiksi. Ei kenelläkään ole ideaa miten ne saisi muutettua tuon sivuni taustavärin värisiksi? Ja kun headerin vaihto ei onnistunut alkuunkaan, mikä ärsytti suunnattomasti!

Noh, joka tapauksessa. Tänään oli toinen koulupäivä, ja saimme taas muutamia kivoja kanjeja lisää opeteltavaksi~ Ensi viikosta alkaen tahti vain kiihtyy, jahka pääsemme kunnolla vauhtiin ja saamme oppikirjamme. :-) Toivottavasti tästä nyt tämän vuoden aikana japanin sekä puhe-, kirjoitus-, että lukutaitoni paranisi! Tai unohdetaan ne "toivottavasti" sieltä kokonaan, täytyy ottaa se asenne, että nehän paranevat ja tehdä toki töitä sen eteen, eikä vain odottaa ihmettä tapahtuvaksi!

Kaverini katselee tässä juuri kirjakauppojen nettisivuja ja huomasimme hämmästykseksemme, kuinka kamalan paljon eri japani-aiheisia kirjoja on tullut: uusi suomenkielinen japanin kielen oppikirjasarja Konnichi wa, matkaoppaita, matkasanakirjoja, uusia painoksia vanhemmista suomi-japani -sanakirjoista, fraasisanakirja, YLE Teemalla alkaa japanin kielen televisiokurssi...

Sain tosiaan viimein tänään JLPT-kokeen ilmoittautumislomakkeet. Nyt tuli sellainen tunne, että olen sinne oikeasti menossa!

Uusi blogi

Päätin huvin vuoksi luoda blogin myös tänne, mutta käytän kyllä edelleen myös livejournalia.

Blogger vaatii vielä hieman opettelua, mutta eiköhän tämä tästä! o/

Blogin nimeäminen oli yllättävän vaikeaa. Päätin nimetä tämän blogin zelda no densetsuksi koska blogini osoitteessa on zelda, ja koska olen pelannut Zeldoja ihan pienestä asti.

Koulu tosiaan alkoi tänään ja oli aika shokkialku, mitä toisaalta kyllä osasikin odottaa. Mitään oppikirjoja emme saaneet, mutta monisteita tuli jonkin verran, samoin heti tuli muutama kotitehtävä. Kesän jälkeen kanjit olivat kohtalaisen hyvin mielessä, toki takeltelua joukkoon mahtui. Eniten päänvaivaa ja -särkyä toivat kuitenkin monisteet, joissa oli hieman turhan vaikeita tehtäviä vuoden verran opiskelleille, kun seassa oli niin paljon sellaisia kanjeja joita meillä ei ole käyty, joten niitä oli aika hankala osata... ^^; Tämä vuosi vaikuttaa viime vuotta huomattavasti rankemmalta, mutta täytyy vain ganbaroida ja opiskella ahkerasti!