Mô nigatsu da
Nyt on jo helmikuu
Voisipa varmaan päivitellä tätäkin! :D Varmaan on tullut katsottua liian innokkaasti tenipur- siis kaikkea laadukasta ja pörrättyä näiden kahden muun saman katon alla asuvan kanssa, ettei vain ole yksinkertaisesti muistanut tai jaksanut päivittää tätä.
Mutta niin, joululoma tuli ja meni, ja minulla ainakin oli oikein rentouttava ja kiva loma~ Nyt on kuitenkin jo palattu arkeen harmaaseen.
Mutta, kuten varmaan tämän blogin lukijat ovatkin jo kuulleet, mutta kerrotaan nyt vielä, jos joitain randomeja lukijoitakin mahtuu joukkoon, eikä ole vielä kuullut, olen menossa heinäkuuksi Japaniin kuukauden mittaiselle kielikurssille kahden kaverini kanssa!
Kyseessä on siis ISI Language School Tokiossa. Lähdemme Helsingistä 29.6. klo 07:25, vaihdamme Wienissä konetta, ja saavumme Naritaan 30.6. klo 07:35. Paluulentomme lähtee Naritasta 1.8. jonkin verran klo 11 jälkeen, ja takaisin Helsigissä olemme siinä 23:40 kieppeillä. Tarkempaa kurssiohjelmaa päivittelen sitten myöhemmin. Ja mikäli olen oikein ahkera (mitä en todellakaan voi luvata), saattaa lyhyitä päivityksiä tulla paikan päältä Japanistakin. Hyvin todennäköisesti olen kuitenkin sen verran laiska ja kiireinen sen kuukauden aikana, etten saa mitään aikaiseksi.
Reissuun on siis vielä hyvästi aikaa, mutta on tässä jo joitain juttuja tullut tehtyä sen eteen! Kävin mm. uusimassa jäykkäkouristusrokotteen, ja ottamassa ensimmäisen piikin B-hepatiittirokosta. Toinen piikki lyödään tämän kuun lopulla. Hammaslääkäriaikakin tuli varattua, joten pitäisi olla sitten hampaatkin tarkastetut. Ainoa probleema tällä hetkellä on se, mitä teen hiuksilleni. Toisaalta haluaisin pitää ne pitkinä, mutta toisaalta haluan tehdä näille jo jotain radikaalia (toisin sanoen leikata nämä lyhkäisiksi ja värjätä jonkun ihan muun väriseksi). Ja kun jos jo Suomessa kesäkuumalla pitkä tukkani saa minut helisemään, niin minkälaista helinää ja hikoilua se sitten Japanissa olisi? Kun laiskana ja avuttomana hiusten laittajana en osaa laittaa hiuksiani mitenkään nätisti kiinni. Muuta kuin poninhännälle ja ehkä letille tai kahdelle. No, on tässä vielä aikaa!
Mutta, ehkä tämä riittää tältä kerralta!
Ensi kertaan!
torstai 10. helmikuuta 2011
tiistai 21. joulukuuta 2010
冬休み!
Fuyuyasumi!
Talviloma!
Joululoma alkoi viime perjantaina varsin *kröh* "loistokkaasti" menneen Japanska viitosen tentin jälkeen. :D No, nyt ei kuitenkaan huolehdita tenttituloksista, vaan keskitytään ihan täysillä joululomaan ja jouluvalmisteluihin~ Oma huoneeni alkaa näyttää jo vähän jouluisemmalta vaihdettuani verhot jouluisemmiksi~ Vielä kun löytäisi jostain jatkoroikan, jotta saisi valoa tuohon ikkunassani roikkuvaan punaiseen valopalloon, ja laitettua pari jouluista liinaa, niin tämä huone alkaisi olla valmis joulun tuloon~
Joululoman ensimmäiset päivät ovat tosiaan kuluneet siivotessa, ja tänään pipareita ja suklaakeksejä leipoessa~ Namsk~ :9 Ja kun muut ovat menneet nukkumaan, olen minä tapittanut ihan fiiliksissä kynttilän valossa Prince of Tennis-musikaaleja! Ai että sitä laadun ja enemmän tai vähemmän 'hyvän' laulutaidon määrää! :D Eilen tosin rupesin pitkästä aikaa pelaamaan The Legend of Zelda: Ocarina of Timea, kun sain taas GameCubeni kotiin~ Oi sitä nostalgiaa! *_*
Pahoittelen, mutta on pakko jakaa tähän loppuun niiden musikaalien kolme ehkä parasta kappaletta~ ...Ne, jotka jaan/soitatan aina kun tulee puhe näistä musikaaleista! :'D
...Tosin se täytyy sanoa, että jos osaatte japania, älkää välittäkö laulujen sanoituksista! Ne ovat varsin... henkeviä! :'D
Näin ensiksi Hyôtein joukkue ja kappale nimeltä Kôri no Emperor~
Seuraavana Rikkain joukkue, kappale Hijô no Tennis
Ja viimeisenä Kôri no sekai a la Atobe Keigo (jota siis esittää Katô Kazuki~ *_*)
Ohops. Mitenkäs tässä taas näin pääsi käymään? Ei minun mitään PoT-musikaalivideoita pitänyt postata! :D
Mutta joo, ensi kertaan!
Talviloma!
Joululoma alkoi viime perjantaina varsin *kröh* "loistokkaasti" menneen Japanska viitosen tentin jälkeen. :D No, nyt ei kuitenkaan huolehdita tenttituloksista, vaan keskitytään ihan täysillä joululomaan ja jouluvalmisteluihin~ Oma huoneeni alkaa näyttää jo vähän jouluisemmalta vaihdettuani verhot jouluisemmiksi~ Vielä kun löytäisi jostain jatkoroikan, jotta saisi valoa tuohon ikkunassani roikkuvaan punaiseen valopalloon, ja laitettua pari jouluista liinaa, niin tämä huone alkaisi olla valmis joulun tuloon~
Joululoman ensimmäiset päivät ovat tosiaan kuluneet siivotessa, ja tänään pipareita ja suklaakeksejä leipoessa~ Namsk~ :9 Ja kun muut ovat menneet nukkumaan, olen minä tapittanut ihan fiiliksissä kynttilän valossa Prince of Tennis-musikaaleja! Ai että sitä laadun ja enemmän tai vähemmän 'hyvän' laulutaidon määrää! :D Eilen tosin rupesin pitkästä aikaa pelaamaan The Legend of Zelda: Ocarina of Timea, kun sain taas GameCubeni kotiin~ Oi sitä nostalgiaa! *_*
Pahoittelen, mutta on pakko jakaa tähän loppuun niiden musikaalien kolme ehkä parasta kappaletta~ ...Ne, jotka jaan/soitatan aina kun tulee puhe näistä musikaaleista! :'D
...Tosin se täytyy sanoa, että jos osaatte japania, älkää välittäkö laulujen sanoituksista! Ne ovat varsin... henkeviä! :'D
Näin ensiksi Hyôtein joukkue ja kappale nimeltä Kôri no Emperor~
Seuraavana Rikkain joukkue, kappale Hijô no Tennis
Ja viimeisenä Kôri no sekai a la Atobe Keigo (jota siis esittää Katô Kazuki~ *_*)
Ohops. Mitenkäs tässä taas näin pääsi käymään? Ei minun mitään PoT-musikaalivideoita pitänyt postata! :D
Mutta joo, ensi kertaan!
torstai 21. lokakuuta 2010
映画の夜
Eiga no yoru
Leffayö
Onko taas vähän jäänyt blogin päivitys vähiin?
Koulu on jatkunut normaalisti, uusia kanjeja ja (varsin mielenkiintoista) sanastoa a la "virtsanäyte" ja "maksakirroosi" tulee koko ajan.
Mitähän sitä on tullut edes touhattua koulunpenkillä istumisen ja nörttäämisen lisäksi?
Ai niin!
Viime viikonloppuna (la-su yö) oli tosiaan ainejärjestömme leffayö! Aloitimme lauantaina viideltä iltapäivällä, ja takaisin kämpillä olin joskus kuuden aikaan sunnuntaiaamuna. Hyvin sitä parin kahvikupin voimalla jaksoi! :P
Listalla oli jälleen varsin laadukkaita leffoja!
..Sen kummempia synopsiksia en jaksa kirjoittaa, linkitän wikipedia- tai IMDb-artikkelit, ehkä niiden synopsikset kertovat paljon paremmin~ :P
Ensimmäisenä oli vuorossa THE Uchôten hotel. Se meni itseltä aavistuksen verran ohi, koska huomasin yhdessä vaiheessa simahtaneeni kun patjalla oli liian mukava makoilla ja katsoa elokuvia~ Mutta sen mitä itse siitä näin ja muistan, oli se varsin viihdyttävä elokuva. Ja tosi paljon ainakin minulle tuttuja näyttelijöitä~
Tässä traileri, olkaatten hyvät!
Seuraavana katsottiin Paprika. Tämä puolestaan oli minulle ehkä vähän liian skifi.. Jostain syystä. Oli se mielenkiintoinen, mutta tosiaan ehkä minulle hieman liian skifi. Traileristakin varmaan huomaa?
Ruokatauon jälkeen jatkettiin elokuvalla Poppoya. Se oli loppujen lopuksi aika surumielinen leffa, mutta pidin siitä kuitenkin, koska ei se kuitenkaan täyttä angstaamista ollut~
Poppoyasta löysin vain tällaisen kokoomapätkän
Seuraavana oli vuorossa Symbol, joka oli varsin.. Varsin.. Laadukas! :'D Vaihteeksi taas näitä leffoja, joita vaan jää tuijottamaan, koska koko leffa on niin absurdi ja outo, että haluaa nähdä selviääkö koko leffan aikana miten mikään juttu liittyy mihinkään! :'D
Symbolin jälkeen oli katsomislistalla Goemon. Se oli muuten ihan hieno, mutta toisinaan tietokoneanimaatio paistoi ehkä hiukkasen räikeästi läpi. Mutta tämän leffan aikana koettiin ehkä yksi parhaimmista hetkistä ikinä, kun yhdessä kohtaa katsoin itse elokuvaa vähän puolivaloilla, ja kaverini suurin piirtein tarraa käteeni ja kysyy "Sanooko tuon toisen naama sulle mitään?!" Sitten älyän katsoa hieman tarkemmin, tunnistan kyseisen näyttelijän, ja totean "EIKÄ!" ja lähelläni istuneen japanilaistytön "Satô Takeru! Satô Takeru!" vahvisti sen että tunnistin kyseisen hepun oikeaksi! Kun siis en ollut ennen noita elokuvia katsonut minkäänlaisia näyttelijälistoja, joten en tiennyt ollenkaan, että Takeru on tuossa (tosin vain yhdessä kohtauksessa, mutta anyway!). Ja sitten kun hän vain randomisti pomppaa esiin niin joo. Lähimaaston ihmiset ehkä mahdollisesti huomasivat, kuka on yksi lempinäyttelijöistäni.. No ihan sama! :D Ja no, pursusipa se tämäkin leffa paljon muitakin tuttuja naamoja.
Viimeisenä leffana oli Kung fu-kun. Se oli ihan puhdas läppäleffa. :'D Juonikuvaus ja traileri varmaan kertovat ihan tarpeeksi?
Ohops, siinähän nyt tuli trailereita.. :D Nooo, pistetään vielä kerta kiellon päälle, ja laitetaan lyhyt lyhyt mainos 16. päivä alkaneesta Q10-nimisestä draamasta! Katsoin itsekin ensimmäisen jakson, ja tykästyin! Vaikka juoni nyt kuulostaa vähintäänkin mielenkiintoiselta, vaikutti se silti todella kivalta draamalta! Pääosissa siis jo aiemmin mainitsemani Satô Takeru, sekä AKB48:n Maeda Atsuko
Ehkä tämä riittää tältä kertaa!
'Till next time!
Leffayö
Onko taas vähän jäänyt blogin päivitys vähiin?
Koulu on jatkunut normaalisti, uusia kanjeja ja (varsin mielenkiintoista) sanastoa a la "virtsanäyte" ja "maksakirroosi" tulee koko ajan.
Mitähän sitä on tullut edes touhattua koulunpenkillä istumisen ja nörttäämisen lisäksi?
Ai niin!
Viime viikonloppuna (la-su yö) oli tosiaan ainejärjestömme leffayö! Aloitimme lauantaina viideltä iltapäivällä, ja takaisin kämpillä olin joskus kuuden aikaan sunnuntaiaamuna. Hyvin sitä parin kahvikupin voimalla jaksoi! :P
Listalla oli jälleen varsin laadukkaita leffoja!
..Sen kummempia synopsiksia en jaksa kirjoittaa, linkitän wikipedia- tai IMDb-artikkelit, ehkä niiden synopsikset kertovat paljon paremmin~ :P
Ensimmäisenä oli vuorossa THE Uchôten hotel. Se meni itseltä aavistuksen verran ohi, koska huomasin yhdessä vaiheessa simahtaneeni kun patjalla oli liian mukava makoilla ja katsoa elokuvia~ Mutta sen mitä itse siitä näin ja muistan, oli se varsin viihdyttävä elokuva. Ja tosi paljon ainakin minulle tuttuja näyttelijöitä~
Tässä traileri, olkaatten hyvät!
Seuraavana katsottiin Paprika. Tämä puolestaan oli minulle ehkä vähän liian skifi.. Jostain syystä. Oli se mielenkiintoinen, mutta tosiaan ehkä minulle hieman liian skifi. Traileristakin varmaan huomaa?
Ruokatauon jälkeen jatkettiin elokuvalla Poppoya. Se oli loppujen lopuksi aika surumielinen leffa, mutta pidin siitä kuitenkin, koska ei se kuitenkaan täyttä angstaamista ollut~
Poppoyasta löysin vain tällaisen kokoomapätkän
Seuraavana oli vuorossa Symbol, joka oli varsin.. Varsin.. Laadukas! :'D Vaihteeksi taas näitä leffoja, joita vaan jää tuijottamaan, koska koko leffa on niin absurdi ja outo, että haluaa nähdä selviääkö koko leffan aikana miten mikään juttu liittyy mihinkään! :'D
Symbolin jälkeen oli katsomislistalla Goemon. Se oli muuten ihan hieno, mutta toisinaan tietokoneanimaatio paistoi ehkä hiukkasen räikeästi läpi. Mutta tämän leffan aikana koettiin ehkä yksi parhaimmista hetkistä ikinä, kun yhdessä kohtaa katsoin itse elokuvaa vähän puolivaloilla, ja kaverini suurin piirtein tarraa käteeni ja kysyy "Sanooko tuon toisen naama sulle mitään?!" Sitten älyän katsoa hieman tarkemmin, tunnistan kyseisen näyttelijän, ja totean "EIKÄ!" ja lähelläni istuneen japanilaistytön "Satô Takeru! Satô Takeru!" vahvisti sen että tunnistin kyseisen hepun oikeaksi! Kun siis en ollut ennen noita elokuvia katsonut minkäänlaisia näyttelijälistoja, joten en tiennyt ollenkaan, että Takeru on tuossa (tosin vain yhdessä kohtauksessa, mutta anyway!). Ja sitten kun hän vain randomisti pomppaa esiin niin joo. Lähimaaston ihmiset ehkä mahdollisesti huomasivat, kuka on yksi lempinäyttelijöistäni.. No ihan sama! :D Ja no, pursusipa se tämäkin leffa paljon muitakin tuttuja naamoja.
Viimeisenä leffana oli Kung fu-kun. Se oli ihan puhdas läppäleffa. :'D Juonikuvaus ja traileri varmaan kertovat ihan tarpeeksi?
Ohops, siinähän nyt tuli trailereita.. :D Nooo, pistetään vielä kerta kiellon päälle, ja laitetaan lyhyt lyhyt mainos 16. päivä alkaneesta Q10-nimisestä draamasta! Katsoin itsekin ensimmäisen jakson, ja tykästyin! Vaikka juoni nyt kuulostaa vähintäänkin mielenkiintoiselta, vaikutti se silti todella kivalta draamalta! Pääosissa siis jo aiemmin mainitsemani Satô Takeru, sekä AKB48:n Maeda Atsuko
Ehkä tämä riittää tältä kertaa!
'Till next time!
torstai 2. syyskuuta 2010
9月
Kugatsu
Syyskuu
Mikä tarkoittaa sitä, että Vaasassa ollaan jälleen, ja ensimmäinen koulupäivä on takanapäin. Itse asiassa jo eilen. Oli mukavaa, vaikka heti mentiinkin asiaan, joten lauseiden kääntäminen oli hieman takeltelua, mutta kyllä siitä selvittiin! ^^ Ensi viikolla alkaisivat jälleen puhetunnit, joita odottelenkin jo innolla~
Ehkäpä tästä eteenpäin juttua syntyy taas hieman enemmän, kun kouluakin on, ja ainejärjestömme keksii jälleen kaikkea hauskaa tekemistä! :D Tänään olikin jo hieman puhetta perinteisistä sitseistä ja kävelyretkestä. Mitään sen tarkempaa ei vielä kuitenkaan päätetty, mutta lähiaikoina molemmat aiotaan kuulemma järjestää! :)
Tuntui jotenkin hassulta mennä kouluun kuudeksi illalla, kun on koko ikänsä tottunut siihen, että koulu alkaa aikaisin, ja sieltä päästään aikaisin! Mutta kyllä tämä rytmi sopii minulle oikein mainiosti. Ehtii päivän aikana kuitenkin rauhassa hoitamaan asioita, ja sitten illaksi kouluun. Ja no sekin on outoa, että varsinaisia kielen tuntejakaan ei ole kuin yhtenä päivänä viikosta. Puhetunnit taitavatkin tulla toiselle päivälle, että jälleen kuitenkin koulua on kahtena päivänä viikosta, kuten edellisinäkin vuosina.
Aloitan myös pitkästä aikaa uuden harrastuksen, kun pääsin kuin pääsinkin mukaan Vaasa-Opiston Zumba-tunneille! Saa oikeasti itseensä jotain liikettäkin~ No okei, Vaasassa 99,9% matkoista tulee tehtyä kävellen, että siitä saa onneksi hyötyliikuntaa, mutta on kyllä ihan kiva aloittaa jokin ihan oikea liikuntaharrastus! ^^ Ja kun pääsin kaverini kanssa samoille tunneille, niin sekin tekee siitä todella mukavaa~
Loppuun vielä pari kappaletta~
Viime aikojen ehdoton lempibändini WaT julkaisi heinäkuussa uuden singlen, Kimi ga boku ni Kiss o shita (君が僕にKissをした), ja nyt syyskuun kahdeksas päivä heiltä ilmestyy vielä toinen single, 24/7~Mô ichido~ (24/7~もう一度~)~~ Kahden vuoden tauon jälkeen kaksi singleä lähes peräkkäin, whohoo! :D
Tässä ensiksi mainittu:
24/7~Mô ichido~:nkin PV on myös jo julkaistu, joten tässä myös se:
perjantai 9. heinäkuuta 2010
失敗
Shippai
Epäonnistuminen
Mainitsin eräässä aiemmassa entryssäni, että hain Vaasan yliopistoon englantia lukemaan. Luottamukseni ei ollut mitenkään hirveän korkealla, mutta hain kuitenkin, koska ei sitä ainakaan pääse, jos ei edes yritä. Tänään oli tullut listat hyväksytyistä opiskelijoista, eikä minun nimeäni siellä ollut. En ollut yllättynyt, mutta kyllä se silti turhautti, ja turhauttaa edelleen. Etenkin kun tämä ei ole ensimmäinen kerta kun epäonnistun yliopiston pääsykokeissa.
Muutenkaan tentit nykyisessä koulussanikaan eivät todellakaan ole menneet loisteliaasti, joten sekin on hieman masentanut.
En nyt täällä kuitenkaan rupea angstaamaan sen enempää, ei se tätä tulosta muuta, vaan ei pelkästään yritetä, vaan nostetaan se pää pystöön, ja keksitään jotain muuta juttua. ^^ Keskitytään 110% tähän nykyiseen kouluuni~ :P
Jottei tämä ihan täysin angstientry olisi, täytyy sen verran sanoa, että muutin uuteen kämppään! Sain huoneen samasta soluasunnosta kahden muun kaverini kanssa, joten jeij! ^_^v Siitä olen oikein innoissani, enkä malta odottaa että pääsemme syksyllä kaikki saman katon alle~ :D Siitä tulee todennäköisesti hyvinkin eeppistä!
Lopuksi haluan laittaa tähän vielä erään kappaleen~Mikäli olen näitä sanoituksia oikein ymmärtänyt, Tämä on sanoituksiltaan hyvin mielenkiintoinen, mutta toisaalta antaa myös tsemppiä, koska sanoituksissa mm. kehotetaan olemaan rohkea, ja vaikka pelottaisi, ei saa luovuttaa ja juosta karkuun! :P
En rupea kääntämään laulujen sanoja tällä rikkonaisella japanillanija suomellani! ei luoja suomeni on kärsinyt ihan hirveästi, koska en saisi käännöksestä kuitenkaan niin hyvää... :[
Miura Haruma - Konjônashi (Sisuton)
Tämä kyseinen kappale on elokuvasta Negative Happy Chainsaw Edge. Se oli hieman eri kuuloinen itse elokuvassa, joten laitetaan nyt vielä se kohtaus siitä. Sisältää spoilereita! Tai ainakin yhden spoilerin.
Muuten se elokuva oli lievästi sanottuna outo, mutta kyllä sen oikein helposti katsoi ja lollasi Ichihara Hayatolle ♥ ja erikoisefekteille. :D Se on juurikin näitä lollauslaatuleffoja. Mitä nyt elokuvassa on moottorisahamurhaajaa vastaan taisteleva tyttö, ja täysin sisuton poika, joka ryhtyy "auttamaan" sitä tyttöä. Öö joo. :D Onhan siinä nyt tietysti "opetuksena" juurikin tuon laulunkin peräänkuuluttama ajatus siitä, ettei saisi luovuttaa ja juosta peläten karkuun, vaan mennä rohkeasti suoraan eteenpäin, vaikka pelottaisikin.
Epäonnistuminen
Mainitsin eräässä aiemmassa entryssäni, että hain Vaasan yliopistoon englantia lukemaan. Luottamukseni ei ollut mitenkään hirveän korkealla, mutta hain kuitenkin, koska ei sitä ainakaan pääse, jos ei edes yritä. Tänään oli tullut listat hyväksytyistä opiskelijoista, eikä minun nimeäni siellä ollut. En ollut yllättynyt, mutta kyllä se silti turhautti, ja turhauttaa edelleen. Etenkin kun tämä ei ole ensimmäinen kerta kun epäonnistun yliopiston pääsykokeissa.
Muutenkaan tentit nykyisessä koulussanikaan eivät todellakaan ole menneet loisteliaasti, joten sekin on hieman masentanut.
En nyt täällä kuitenkaan rupea angstaamaan sen enempää, ei se tätä tulosta muuta, vaan ei pelkästään yritetä, vaan nostetaan se pää pystöön, ja keksitään jotain muuta juttua. ^^ Keskitytään 110% tähän nykyiseen kouluuni~ :P
Jottei tämä ihan täysin angstientry olisi, täytyy sen verran sanoa, että muutin uuteen kämppään! Sain huoneen samasta soluasunnosta kahden muun kaverini kanssa, joten jeij! ^_^v Siitä olen oikein innoissani, enkä malta odottaa että pääsemme syksyllä kaikki saman katon alle~ :D Siitä tulee todennäköisesti hyvinkin eeppistä!
Lopuksi haluan laittaa tähän vielä erään kappaleen~
En rupea kääntämään laulujen sanoja tällä rikkonaisella japanillani
Miura Haruma - Konjônashi (Sisuton)
Tämä kyseinen kappale on elokuvasta Negative Happy Chainsaw Edge. Se oli hieman eri kuuloinen itse elokuvassa, joten laitetaan nyt vielä se kohtaus siitä. Sisältää spoilereita! Tai ainakin yhden spoilerin.
Muuten se elokuva oli lievästi sanottuna outo, mutta kyllä sen oikein helposti katsoi ja lollasi Ichihara Hayatolle ♥ ja erikoisefekteille. :D Se on juurikin näitä lollauslaatuleffoja. Mitä nyt elokuvassa on moottorisahamurhaajaa vastaan taisteleva tyttö, ja täysin sisuton poika, joka ryhtyy "auttamaan" sitä tyttöä. Öö joo. :D Onhan siinä nyt tietysti "opetuksena" juurikin tuon laulunkin peräänkuuluttama ajatus siitä, ettei saisi luovuttaa ja juosta peläten karkuun, vaan mennä rohkeasti suoraan eteenpäin, vaikka pelottaisikin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
